Vauva "treffit"

Roosa ja Peetu tulivat tänään käymään! Ihanaa oli pitkästä aikaa nähdä ja kylläpä Peetu oli kasvanut viime näkemästä. Peetu on Aavaa kuukauden vanhempi ja hyvin nyt huomasi, kuinka paljon lapset kehittyvät noinkin lyhyessä ajassa. Oli kiva nähdä mitä kaikkea Peetu osasi ja mietiskellä että meitin neiti kohta perässä.

Tyttö kehittyy ja muuttuu koko ajan. Joka päivä jokellellaan ja hymyillään enemmän ja enemmän. Myös päänkannatusta harjoitellaan jo urakalla, ja hyvin se pysyykin jo pystyssä. Kohta sitä juostaan jo neidin perässä. Neiti alkanut viihtymään myös lattialla enemmän, ei tosin yksin 5 minuuttia kauempaa :)

Mies minua moitti kun unohdin viimeksi tänne mainita, että oli antanut minulle hemmottelu illan. Koko vartalo hieronta ja lopuksi vielä jalkakylpy/hieronta kovettumia poistavassa aineessa. Kyllä kelpaa :) love u darling ♡Ja osti se mies niin hienon potankin Aavalle jo valmiiksi ♥

Tänään sain vihdoinkin ristiäisten lahjapöydän siistittyä :) ja siivottua kodin muutenkin, kiitos Roosan ja Peetun vierailun.

"Sataa sataa ropisee, pili pili pom, pili pili pom. Nallen varpaat palelee, pili pili pom pom pom. Nallen varpaat palelee, pili pili pom." Lumi tullut maahan, eikä meillä ole vielä renkaita vaihdettu :s pitää vielä ostaa vanteetkin talvirenkaisiin ennen vaihtoa.... Eli me ei tytön kaa liikuta kun pakosta autolla ennen tätä...

Mutta nyt unten maille! Kauniita unia ♡ "zzzzzz"

Venetsialaiset

Nyt on venetsialaiset takanapäin. Omat vanhempani tulivat hoitamaan pikku neitiä ja äiti sekä isi kävivät hiukan juhlistamassa iltaa. Kyllä oli aivan kauheaa, kun lähdön aika sitten tuli. Äiti ei meinannut millään malttaa lähteä, kävin vain koko ajan pusuttelemassa tyttöä ja antamassa aina uudet heipat. Kyynel oli silmäkulmassa ja itkua siinä pidätteli. Lopulta kun malttoi lähteä, niin eihän se tyttö sieltä ajatuksista mihinkään hävinnyt koko yönä. Aina kun joku kavereista kysyi, missä neiti, hyvä etten alkanut parkumaan.

No äitin ja isin ilta meni hyvin. Hyvä seura niin miksei olisikaan mennyt. Mutta äiti saikin kapakissa allergisen reaktion (liekö alkoholista vai mistä) ja nyt tälläkin hetkellä näytän siltä kuin olisin botoksia tunkenut ylähuuleeni. Niice, no pian reaktion alettua päätimmekin lähteä mieheni vanhemmille. Siellä tämä äiti meni suoraan petiin, eikä herännyt kuin vasta 12 päivällä. Eli sain 9 tunnin unet, enkä voi muistaa koska viimeksi olisin nukkunut noin hyvin.

Nyt äiti kirjoittelee huuli turvonneena ja onnellisena kotona. Pikkuinen neiti leikiskelee sitterissä roikkuvilla leluillaan ja ähisee ja puhisee kun yrittää liikettä saada aikaan. Kovasti on vielä ilmavaivoja (mamma ei ollut nukkunut kunnolla viime yönä kun tyttö oli heräilly usein). Mutta nyt äitin huolena on, kun vatsa ei ole toiminut 5 päivään. Huomiseen mennessä jos ei ole toiminut, niin tämä äiti soittaa kyllä neuvolaan ja kyselee toimintaohjeita, kun koko ajan tyttö yrittää kuitenkin kakkaa punnata. Toivottavasti kohta vatsa toimisi.

Vaikka äitillä ja isillä oli kiva ilta, niin parasta on kyllä nyt kun saa olla kotona oman pienen ihmeensä kanssa ja kuunnella ja katsella hänen touhujaan.

Masu vaivoja

Huhhuh. Siinäpä tiivistettynä tämän hetken tunnelmat. Tyttö valvonut toisinsanoen itkenyt nyt monta yötä putkeen. Äiti ja isimies saaneet 3 viime päivän aikana noin 6tuntia unta ja se alkaa tuntumaan. Tyttö itkee masuvaivoja ja siinä tuntee ittensä niin avuttomaksi kun ei muuta osaa tehdä kun paijata ja yrittää löytää hyvää asentoa.

Tänään aamulla, kun tyttö oli itkenyt jo 3 tuntia putkeen ilman mitään apua, alkoi myös äiti jo itkemään. Osittain väsymystä, osittain omaa osaamattomuuttaan. Ensimmäiset kyyneleet kun tippuivat tytön poskille, itku loppui kuin seinään, aivan kuin tyttö olisi ymmärtänyt, vaikka tiedän sen olevan mahdotonta.

Kävimme ostamassa apteekista distafyliä, joka on tarkoitettu vauvoille ilmavaivoihin. Nyt näyttäisi siltä, että pikkasen ehkä auttaa, tai sitten kuvittelen vain. Toivon kovasti, että siitä olisi apua. Onneksi huomenna tulee neuvolan täti, jos hän osaisi antaa muutamia vinkkejä.

Viikonloppuna on Kokkolassa venetsialaiset eli mökkikauden päättäjäisjuhla. On ilotulitteita ja esiintyjiä. Omat vanhempani ovat ihania ja lupasivat tulla vahtimaan tyttöä, jotta pääsemme isin kanssa hieman vapaalla käymään. He lupasivat myös kustantaa meille hotelli yön, jotta saamme univelkoja pois ja nukuttua yhden kokonaisen yön. Minä rakastan teitä! <3

Ja vaikka nyt hieman valitankin, niin päivääkään en vaihtaisi pois. Rakastan tuota pikkuneitiä, rakastan miestäni, rakastan olla äiti ja yleisestikkin rakastan omaa elämääni tällä hetkellä. Tytön syntymän myötä, siitä tuli täydellistä <3

Äitille hommia

Huhhuh. Ensimmäistä kertaa huudettiin hiukan enemmän yöllä. Herättiin siinä neljän aikaan niinkuin muinakin öinä, mutta tyttö päättikin ettei halua tissiä. Siinä sitten tunnin ajan juteltiin, lauleltiin ja lopulta syötiin ennen kuin oli hyvä nukahtaa.

Päivä jatkui. Isi lähti töihin ja äiti ajatteli että nyt mennään pikkuisen kanssa päiväunille. No päiväunilla alkoi aikamoinen pärinä kuulumaan, mutta äiti ajatteli että odotetaan kunnes pärinä lakkaa. No siinä vähän aikaa kuuntelin, kunnes alkoi haju olemaan niin voimakas, että päätin että nyt mennään vaipan vaihdolle. Tyttöä nostaessa, huomasin kuinka selkä oli aivan täynnä sinappia (enkä tarkoita sitä makkaran maustetta) ja tavaraa valui äitin ja isin sänkyyn. Tyttö nopeasti kainaloon ja kylpyhuoneeseen pesuille.

Pesut tehtiin ja äiti kiskaisi lakanat sängystä pois ja pesi ne vähät mitä oli imeytynyt petariin. Tyttö sänkyyn nukkumaan pyyhkeen päälle ja äiti laittamaan nopeasti pyykkikone pyörimään. Ja sitten maate tytön viereen, kunnes huomasin sängyn (johon en ollut ehtinyt laittamaan vielä puhdasta lakanaa) olevan aivan puklussa. Tyttö oli puklannut aivan valtavan määrän sängylle. Pyyhe, ja tyynyliina aivan puklussa, myös petari sai kokea oman osansa. Ja eikun ylös ja pesuille.

Päivä vaihtui iltaan. Käytiin isovanhempia moikkaamassa ja kotiin päästyään oli kiva mennä sitteriin istumaan. Isi lähti hakemaan unohtunutta puhelintaan ja äiti otti tytön syliin. Oi ei, oli ensimmäinen reaktio. Tyttö litimärkä, oli pissannut vaipan täyteen ja tullut sitten läpi. Ja eikun pesuille ja sitterin suoja pesuun.

Onpas ollut erite-voittoinen päivä. Mutta äitin ja isin rakkaus pikku lintua kohtaan senkun vain kasvaa kaikkien kommerverkkien kautta.

Viikko täynnä

Meidän neiti on tänään 1viikon ikäinen, nopeasti se aika meneekin.
Neukkutäti kävi tänään kotivisiitillä. Painoa tytöllä tällä hetkellä 3210g, kun syntymähetkellä painoa oli 3080g. Eli paino noussut oikein hyvin ja tyttö muutenkin hyväkuntoinen ja tyytyväinen. Tyttö teki yllätykset myös neukkutädille, vaippa kun saatiin pois punnituksen ajaksi niin eikös neiti ala hymyilemään ja päästä pissat vaa'alle, tosin onneksi alla oli harso ja äiti sai nopeasti laitettua vaippaa alle.

Tänään myös käyty vaunuilemassa. Kohteena tällä kertaa oli isin työpaikka. Neiti nauttii täysin vaunussa olosta, nukahtaa heti kun liikkeelle lähdetään. Isin työpaikalla ihalijoita riitti, kyllä meitin tyttö osaa valloittaa sydämet. Lenkin aikana oli tytöltä päässyt isot puklut vaunuihin ja vaatteille. Vaatteet aivan puklussa ja märkänä, samoin vaunut.

Kotona ollessa ei tarvitse vaatetusta hirveästi miettiä, täällä on aivan järkyttävän kuuma. Jos neidillä body päällä, on se niskasta ja selkämyksestä aivan litimärkä. Joten nyt ollaan menty pelkällä vaipalla ja vilttiä varpaille, jottei vilustu. Paljon tyytyväisempiä ollaan näin. Sylissä olokin on hieman vaikeaa, kun on pienenkin ajan jälkeen aivan hiestä märkä, sekä äiti että tyttö.

Synnytyskertomus

Eli sairaalaan mentiin sunnuntaina vähän ennen klo 14 raskausmyrkytysepäilyn vuoksi. Lääkäri totesi että raskausviikkoja on tarpeeksi että aletaan käynnistelemään, kun oireita on äidillä noin paljon (oireina mm. pahoinvointi, korkea verenpaine, proteiinia pissassa, näköhäiriöt ja päänsärky). Ensimmäisen cytotecin (käynnistyslääke) sain joskus 16 aikohin. Suppareita tuli, mutta ei kovin kivuliaita. Kätilö ei olisi halunnut antaa uutta cytotecia, mutta lääkäri sanoi että saan päättää ja koska eka cytotec ei ollut kohdunsuulle tehny mitään niin päätin ottaa toisen.

No siitä ne sitten alkoikin jo aika voimakkaina. Sain Oxynormi pistoksen ja lämpötyynyt kipuihin. Kivut pahenivat ja siirryttiin saliin 23.30 ja siellä sain kaasua (joka oli aika hyvää tavaraa ) Mies ja kätilö naureskelivat mun höpötyksille ja tarjosin sitä kaasua myös vähän miekkoselle. 

00.50 tiukasti kahdelle sormelle auki ja kätilön tekstin mukaan hivenen mennyt eteenpäin.

01.10 menee lapsivesi ja supistuksista tulee aivan tajuttoman kovia.

01.30 Tulee voimakas paineentunne ja tutkivat paikat ennen puudutetta. 4-5cm auki ja pää tullut alas reilusti.

01.45 epiduraali ja auttaa hiukan

02.20 8cm auki ja pää todella matalalla

02.30 ponnistuttaa voimakkaasti ja 02.32 aloitetaan aktiivinen ponnistaminen.

02.50 syntyy hyväkuntoinen tyttö, apg 10/10

02.58 syntyy istukka

Eli nopea synnytys, kätilö sanoi että hänen uransa nopein ensisynnyttäjä  Ei tullut edes repeämiä, pieniä kalvorikkeymiä ja 4 tikkiä tuli.  Positiivinen kokemus, eiköhän sitä uskalla joskus toistekkin synnyttää   Varsinkin kun lopputulos on jotain näin ihanaa <3