Kuulumisia

Nyt on äitillä kirjoitukset ohi ja askel lähempänä valmistumista. Tuloksista kerron sitten myöhemmin, pitäkää peukkuja :)

Tyttö kasvaa valtavaa vauhtia, hieman liiankin nopeasti jos meiltä vanhemmilta kysytään. Ensimmäiset vaatteet laitettu syrjään ja koko 56 alkaa olemaan jo aika nafti. Kovasti myös hymyillään ja jokeltelua on päivä päivältä enemmän. Kovasti olisi murulla asiaa.

Ensi viikolla saa tyttö nimen ja sitä ollaan odotettukkin, vaikeaa tuo nimen pitäminen salassa :) yöt nukutaan jo tosi hyvin, iltasin nukahtaminen tuotyaa välillä ongelmia kun venyy valveilla olo liian pitkäksi.

Mitäköhän vielä, laatikot saatu purettua ja enää muutamia asioita vaille koti valmis.

Muutoksia

Oma tupa, oma lupa. Lauantaina päästy vihdoin ja viimein muuttamaan! Tätä on odotettu. Asunto on aivan ihana, kunhan saamme viimeisetkin tavarat paikalleen ja muutamat asiat odottavat meitä vielä kaupassa.

Tavaraa on paljon (kirpparille menee noin 3-4 laatikollista tavaraa ja silti tätä riittää, onneksi on iiso vaatehuone jonne mahtuu roinaa ja vielä varastokin.

Roopellekkin löytyy tupakkiseuraa- naapurissa asustaa ainakin 5 kissaa, jotka ovat ihmisläheisiä. Täytyy vaan olla tarkkana kun tyttöä nukuttaa ulkona että laittaa suojat kunnolla.

Meiltä hajosi tosiaan tietokone viime viikolla ja kiitos vanhempieni, saimme tänään onnksi uuden. Ostettii siinä samalla meille molemmille uudet puhelimet (jolla nyt tätä kirjoittelen).

Tyttö jakselee hyvin, kasvaa kovaa vauhtia. Liaankin kovaa jos minulta kysytään. 1kk neuvolassa oli painoa 4330g, pituutta 51cm ja päänympärys oli 37,5cm. Melkein samoissa mitoissa kun mies syntyessään. Painoa oli 2 viikossa tullut yli 700g lisää eli hyvin kasvaa maidolla.

Tytöstä on tullut myös seurallisempi. Hymyilee kun juttelee, laulaa tai leikkii tytön kanssa ja hieman on myös ensimmäisiä jokelteluja tullut kuuluviin. Niskaa yrittää kovasti nostaa ja kyljeltään kääntyilee mahalleen tai selälleen. Yksi yö oli jopa ryöminyt mahallaan n20 cm ylöspäin sängyssä. Hui!

Muuttolaatikoita

Muuttotouhua, miten tätä tavaraa aina kertyy nurkkiin? Tuntuu ettei koskaan lopu. Saatiin vihdoinkin muuttolaatikoita niin on päässyt pakkaamaan. Loppuu vaan tila kesken mihin valmiit laatikot ja pussit voi sijoittaa.

Lauantaina käytiin miehen serkun kihlajaisissa ja kyllä tyttöä ihasteltiin. Paljon sai kehuja ja ihailuja osakseen ja ihmekkös tuo kun niin nättinä oli. Nyt on tosin naamaan ilmestynyt hormoninäppyjä ja tytön naama näyttää teini-ikäisen naamalta pahimpina akne kausina. Onneksi ei näytä tyttöä häiritsevän.

Ilmavaivoista ollaan kärsitty, tytttö piereskelee välillä kuin vanha mies. Ja hajukin on sen mukainen. Ja kun sitten tavaraa tulee, niin sitä myös tulee ja kunnolla. Ei vaippa riitä. Nyt ollaankin sitten siirrytty jo 2 koon vaippoihin, kun 1 koko on jo niin nafti ja ei meinaa enää riittää imukyvyltään.

Myös ylioppilaskirjotusten ensimmäinen koe, englannin kuuntelu takana. Ja no, olisihan se varmaan paremminkin voinut mennä, mutta odotetaan ja katsotaan tulokset. Ja eihän tuo maailma loppu ole.

Huomenna onkin tytön 1kk neuvolalääkäri. Saadaan tietää miten tyttö on kasvanut. Tosiaan, maanantaina tuli tytölle ikää 1kk, mihin tämä aika menee? Tyttö kasvaa aivan hirveää vauhtia. Vaipat jää pieneksi ja tänään totesin että ulkoiluhaalari on aivan liian pieni, ja se on kokoa 50cm. Myös monet 50cm bodyt ovat jo syrjään menossa muuton yhteydessä.

Kiire

Aloitetaanpa kertomalla että vatsa toimi vihdoin monen päivän tauon jälkeen pikkuisella. Ja kun taukoa oli ollut useampi päivä, niin sitä tavaraa sitten tulikin sen edestä. Tyttö oli hiuksia myöten aivan ulosteessa, myös äiti sai kokea osansa, mutta pääasia että vatsa toimi.

Tiistaina käytiin tytön kanssa lukiolla kuuntelemassa yo-info ja siitä jäätiin matikan tunnille, josta sai hieman motivaatiota kirjoituksiin lukuun. Ja tyttö sai valtavasti ihalijoita. Eilen kävimme sitten myös sotella, jossa äiti viimeisteli palapelinsä loppuun eikä tyttö jäänyt yhtään vähemmälle huomiolle sielläkään. Aikamoinen sydäntensärkijä.

Olenkin unohtanut tänne mainita, saimme Kälviältä rivitalo kolmion ja muutto olisi ensi viikon perjantaina, iiiiks! Tänään vasta ensimmäiset laatikot pakattu, saa nähä kuinka hoppu tulee ensi viikolla. Ollaan todella innoissamme, asunto on siisti (juuri maalattu) ja ainoastaan tiskikone puuttuu, minkä kyllä hankimme viimeistään veronpalautuksista. Tälläisinä helle päivinä sitä odottaa entistä enemmän, täällä on meinaan kuuma! Tyttö vaipoissa kun hikoilee muuten niin paljon, onneksi enää viikko.

Öistä on vihdoinkin tullut vähän rauhallisempia, tyttö saattaa nukkua jopa 5-6 tuntiakin nykyään putkeen. Illat tosin saattavat olla välillä hankalia, toissailtana tyttö itki reippaan 2 tunnin ajan eikä mikään auttanut tai kelvannut. Lopulta otin tytön kainaloon ja suihkuun, jossa rauhoittui ja nukahti lopulta.

Ja niin, keskiviikkona äiti kävi lääkärissä. Lääkäri sitten totesi kohtu- ja virtsatietulehduksen, jippijajei... Nyt sitten kaksi antibiootti kuuria päällä, toivotaan että helpottaa. Oireet olivat inhottavia.

Venetsialaiset

Nyt on venetsialaiset takanapäin. Omat vanhempani tulivat hoitamaan pikku neitiä ja äiti sekä isi kävivät hiukan juhlistamassa iltaa. Kyllä oli aivan kauheaa, kun lähdön aika sitten tuli. Äiti ei meinannut millään malttaa lähteä, kävin vain koko ajan pusuttelemassa tyttöä ja antamassa aina uudet heipat. Kyynel oli silmäkulmassa ja itkua siinä pidätteli. Lopulta kun malttoi lähteä, niin eihän se tyttö sieltä ajatuksista mihinkään hävinnyt koko yönä. Aina kun joku kavereista kysyi, missä neiti, hyvä etten alkanut parkumaan.

No äitin ja isin ilta meni hyvin. Hyvä seura niin miksei olisikaan mennyt. Mutta äiti saikin kapakissa allergisen reaktion (liekö alkoholista vai mistä) ja nyt tälläkin hetkellä näytän siltä kuin olisin botoksia tunkenut ylähuuleeni. Niice, no pian reaktion alettua päätimmekin lähteä mieheni vanhemmille. Siellä tämä äiti meni suoraan petiin, eikä herännyt kuin vasta 12 päivällä. Eli sain 9 tunnin unet, enkä voi muistaa koska viimeksi olisin nukkunut noin hyvin.

Nyt äiti kirjoittelee huuli turvonneena ja onnellisena kotona. Pikkuinen neiti leikiskelee sitterissä roikkuvilla leluillaan ja ähisee ja puhisee kun yrittää liikettä saada aikaan. Kovasti on vielä ilmavaivoja (mamma ei ollut nukkunut kunnolla viime yönä kun tyttö oli heräilly usein). Mutta nyt äitin huolena on, kun vatsa ei ole toiminut 5 päivään. Huomiseen mennessä jos ei ole toiminut, niin tämä äiti soittaa kyllä neuvolaan ja kyselee toimintaohjeita, kun koko ajan tyttö yrittää kuitenkin kakkaa punnata. Toivottavasti kohta vatsa toimisi.

Vaikka äitillä ja isillä oli kiva ilta, niin parasta on kyllä nyt kun saa olla kotona oman pienen ihmeensä kanssa ja kuunnella ja katsella hänen touhujaan.