Kiirettä on pitänyt enkä ole ehtinyt kirjoitella kovinkaan ahkerasti. Nyt kertaillaan sitten vähä kuulumisia, tosin tämän äidin pää on niin harva ettei oikein muista kaikkea :)
Ensinnäkin ristiäiset, meidän kaunokainen sai kasteessa nimekseen Aava Amanda. Ristiäiset sujuivat loistavasti, tyttö ei papin aikana itkenyt ollenkaan, naureskeli,hymyili ja jutteli kummisedälleen. Tarjottavat riitti ja olivat hyviä, kiitos näistä kaikille, itse en olisi jaksanut enkä osannut tehdä noin upeita luomuksia. Nyt hieman jälkipyykkiä ja siivousta, jee... :)
Ja sitten kelan manausta... Mies oli tosiaan koulun penkillä, mutta koulutus osottautui vain joksikin atk-hömpäksi niin jätti sen kesken. No kelaa kävimme syyskuun alussa ilmoittamassa työttömyydestö ja samoin myös työkkäriin. Täyttelimme laput ja sanoivat että tulkaa kuun lopussa täyttämään viimeiset lappuset. No, me menimme mutta koneelta ei löytynyt meidän tietoja... Eli emme saa viime kuulta miehelle mtn tukia... Voi ruma sana sentään... Onneksi omaan mahtavia sukulaisia, jotka minun yllätykseksi (ja meidän pelastukseksi) olivat laittaneet rahaa tilille. Kiitos kaunis. Kiitos myös postissa tulleista yllätyksistä :) suku on paras <3
No tänään olimme tekemässä lähtöä Kokkolaan, niin eikös meidän suihkun viemäri tukkeennu, eikun soittoa huoltomiehelle. Mutta jospa tämä tästä.
Aava kasvaa aivan mahotonta vauhtia. Missä se minun vauvani on? Jokellellaan ja naureskellaan sekä hymyillään jo nii hienosti. Pään kannattelu onnistuu jo jotenkin ja neiti on erittäin tarkkaavainen ja kiinnostunut ympäristöstään. Olemme alkaneet lukemaan myös iltasatuja ja joka päivä laulelen Aavan kanssa parin tunnin ajan. Näistä tyttö tykkää. Ja äiti rakastaa näitä hetkiä ♡
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti