Helmikuun kuvia :)

Meidän neiti kohta jo 6kk! Nopeasti menee aika :) Huomenna olisi puolivuotis neuvola ja saadaan taas tietää kuinka paljon neiti on kasvanut, ainakin äitin silmissä ihan hirveästi, ei se ole enää pikkuvauva :'(

Tässä hieman kuvia meidän päivistä :) Neuvolan jälkeen kirjoitellaan lisäkuulumiset :)

Tuli hieman puklua :)

Aavan lemppariohjelma->Myyrä! <3

Samaa näköä?

Minäpä pysyn jo pystyssä tuen kanssa, tosin isi varmistaa jos tasapaino pettää minut :)

Ja halitaan!

Onko äiti pakko kuvata koko ajan?

Juhlittiin Anniinan ja minun kakskymppisiä (ance 38.1 ja minä tosin vasta 21.2, mutta päästiin yksillä juhlilla :))

Aava ja Erin jumppaa! :)

Ja nyt tuli väsy! :)

Joulufiiliksiä

"Reippahasti käypi askeeleet, äidin hommat on niin kiireiset." Jouluvalmisteluita tehdessä ja juhlia juhliessa unohtaa aina päivittää tänne :) Nyt tuleekin sitten kuulumisia kaden viikon ajalta.

Eli, lakkiaiset viettetty. Kaikki kouluhommat palautettu. Soten paperit ensiviikon perjantaina. Se on sitten siinä. Kyllä hieman nyt hymyilyttää, ei tarvitse enää koulujuttuja ressata. Yo-juhlat sujuivat hyvin ja oma perheenikin saapui niitä juhlimaan. Toiset yo-juhlat pidän joulun välipäivinä sitten etelässä, jonne pääsevät ystävät ja sukulaiset siltä suunnalta :)

Viime sunnuntaina olivatkin sitten Nooran ja Jussin neidin ristiäiset. Nimeksi pikku prinsessalle tuli Erin. Moni yritti arvailla nimeä, mutten usko että kukaan sai oikein. Nätti nimi nätille kantajalleen, nyt ei sitten olekaan enää ketään jota kutsua vauvaksi. :)

Mummu, pappa, Viivi, Erin ja Aava

Tosiaan, vanhempani olivat täällä viime viikonlopun siskoni, veljeni ja hänen tyttöystävänsä kanssa. Oli mukavaa viettää aikaa yhdessä. Pelasimme tietovisoja, nauroimme ja saunoimme, tai siis miehet saunoivat. Lähdimme jopa ekaa kertaa veljeni kanssa baarissa käymään ja näyttämään Kokkolan meininkiä. Mamma ja Vaari saivatkin hoitaa Lotan kanssa Aavaa.

Tasan vuosi sitten luin sanat, jotka muuttivat koko elämäni. Tasan vuosi sitten itkettiin, ihmeteltiin ja mietittiin, mitä tuleman pitää... Nyt nuo sanat makaavat ja kiljuvat riemusta tuolla lattialla. Tasan vuosi sitten sain tietää odottavani maailman ihmeellisintä asiaa, meidän pientä Aava neitiä, joka tänään on jo 4 kuukauden ikäinen. 

Tälläisen päivityksen laitoin facebookiin eilen, tosin nyt se ei pidä enää ihan paikkaansa :) Eli 12.12.12 sain tietää pienestä neidostamme, joka päätti meidät yllättää tulollaan. Ja onneksi yllättikin, sen verran on äidin ja isin elämää rikastuttanut tulollaan.

Ja neuvola päivityksiä saa vasta maanantain jälkeen, kun äiti unohti neuvola käynnin, joka olisi ollut tiistaina. Ai että otti kaaliin.... Nooh, sattuuhan noita. Eikä sillä kiire ole, kun tyttö kasvaa ja kehittyy hienosti. On oppinut tarttumaan esineisiin ja pienestä kiinni ettei käänny jo ympäri. Ja hui kauhistus mitä meteliä neiti on oppinut pitämään, kauhiaa huuto konserttia, tykkää selvästi äänestään :) Kehen lie tullut, kun molemmat vanhemmat hiljaisia hiirulaisia ;)

Siinä ensimmäiset tonttuaskartelut, lopputuloksesta laitan lisää kuvaa myöhemmin.

Olikoan tässä kaikki, pitäisi selvästi päivitellä useammin kun unohtaa mitä kahen viikon aikana ehtii tapahtumaan. Jos minä lupaan yrittää parantaa tapani :) 

Päivitystä

Heipsan taas! Hiljaiseloa ollut ja vaarin vihjailuista nyt päivitän tänne :)

10 päivää päivityksestä ja siinä ajassa on kaikenlaista tapahtunut. Mutta ei kuitenkaan mitään kauhian kummoisia.Vauva uinti jatkuu ja neitin tykkää siitä hulluna! Eka sukellus tehtiin ja sukelluksen jälkee neiti hymyili niin nättiä hymyä :) Ei säikähtänyt ollenkaan! Meidän oma vesipeto ja huomenna uusiksi!

Tilasin ifolorilta kuvia ja ne tulivat (joukossa muutama joululahjakin, mutta se pysyykin salaisuutena kenelle ja mitä ;)) Joukossa oli kuvia raskausajalta ja Aavan ensimmäisistä kuukausista. Kaikkiin muihin kuviin olin tyytyväinen, mutta kaikki ristiäisistä otetut kuvat ovat jotenkin huonolaatuisia :/ Sääli :/

Sosiaaliohjaajan luona käyty juttelemassa tuloista ja todennäköisesti saamme toimeentulotukea nyt ainakin loka-, marras- ja joulukuun ajalta. Toivottavasti :)

Sunnuntaina teimme reissun Ouluun tapaamaan muita elovauvoja ja heidän äitejään. Oli todella mukava reissu! Junalla mentiin ja hieman rupesi Aavaa harmittamaan 1,5 tunnin jälkeen. Onneksi uni tuli pienen laulutuokion jälkeen. Asemalla meitä odottikin Janika, joka vei meidät poikaystävänsä perheen luoksi kunnes mammatapaaminen alkoi. Kello 14.00 menimme sitten tapaamiseen, jossa oli 5 muuta mammaa ja lasta. Hauskaa oli! Illalla palasimme kotiin ja juna oli melkein 1 tunnin myöhässä, meinasi jo sekä äitiä että tyttöä ruveta tympäsemään...

Mitäpä muuta, no huomenna Kokkolaan ensin uimaan ja sitten äiti lähtee illalla juhlistamaan "tyttö"porukalla pikkujouluja. Ensin hyvää ruokaa ja sen jälkeen katsotaan minne jalat vievät, todennäköisesti jonnekkin tanssimaan.

Ensi viikolla sitten juhlistetaankin yo-lakkia ja omat vanhempi ja sisarukset tulevat Kokkolaan, ei malttaisi odottaa! Mukava nähdä taas pitkästä aikaa. Nyt lapsentulon myötä huomaa, kuinka harmittavaa tuo pitkä välimatka on ja kuinka ikävä tulee nopeammin.

Mutta nyt pesemään meitin paukkuneidin peppua! Sellaista ääntä ainakin tuosta lattialta kuuluu! ;)